Tutkimukset

päihdehoidon tutkimukset

Sivuston linkit aukeavat uuteen ikkunaan.

 

Päihderiippuvaiset haastaa Käypä hoito -suositukset

Suomen Päihderiippuvaiset ry on perustanut ammatillisen työryhmän linjaamaan päihderiippuvaisten sairauskäsitykseen perustuvan toipumiskeskeisen hoidon laatukriteerit. Nämä linjaukset tulevat haastamaan nykyiset Käypä hoito -suositukset. 

 

Kannabiksen haitalliset vaikutukset - kirjoitus

Juha Kemppinen päihdepsykiatri, LL,YTM (pääaine sosiologia, sivuaineet kasvatustiede ja yhteiskuntapolitiikka) psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri päihdelääketieteen erityispätevyys

"Kannabiksen laillistamisesta puhuvat ovat mielissään lisääntyneistä puheista, että huumesota on hävitty. Jo pitkään tähän argumentaatioon on lisätty, että nyt pitäisi kannabis laillistaa. Jos kannabis olisi yhtä helposti saatavilla kuin alkoholi ja tupakka, se voisi tuottaa lisäongelmia, sillä melko tuoreessa artikkelissa (2) näkö- ja hajuvihjeet laukaisevat kannabiksen halun, cravingin. Kun mitattiin eri päihteitä, niin kannabis oli pahin vihjeistä haluun huume : kannabis 1.36, opiaatit 1.29, kokaiini 1.26, nikotiini 1.18 ja alkoholi 0.53. Eli ehkä ei ihan vielä kannattaisi miettiä kannabiksen laillistamista."

 

Euroopan huumeraportti 2018

"Kannabisongelmien vuoksi hoitoon hakeutuvia koskevista tiedoista, kun niitä tarkastellaan yhdessä muiden indikaattoreiden kanssa, voidaan saada tietoa suuren riskin kannabiksenkäytön luonteesta ja laajuudesta Euroopassa. Vuonna 2016 yli 150 000 ihmistä hakeutui kannabisongelmien vuoksi hoitoon Euroopassa. Heistä noin 83 000 hakeutui hoitoon ensimmäistä kertaa elämässään. Niissä 25 maassa, joista oli tietoa saatavilla, kannabisongelmien vuoksi ensimmäistä kertaa hoitoon tulevien määrä kasvoi 76 prosenttia vuosina 2006–2016, ja useimmista (18) maista raportoitiin noususta tällä jaksolla. Nousu voi johtua monesta eri tekijästä. Näihin kuuluvat kannabiksen käytön suurempi esiintyvyys kokonaisväestön keskuudessa, kannabista runsaasti käyttävien määrän kasvu, voimakkaampien tuotteiden saatavuus, muutokset suhtautumisessa riskiin sekä hoitoon ohjautumisen ja hoidon tarjonnan lisääntyminen erityisesti rikosoikeusjärjestelmässä."

 

Poliisin huumerikostilastot

"Huumausainerikosten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan neljättä vuotta peräkkäin. Huumausainerikoksia kirjattiin 23 965 rikosta eli yli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Törkeitä huumausainerikoksia kirjattiin 1 004, mikä on 87 rikosta enemmän kuin vuonna 2016. Tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä nousi lähes kymmenen prosenttia."

 

Rikoksentorjuntaneuvosto

"Vuonna 2016 kirjattiin noin 25000 huumausainerikosta. Huumausainerikoksesta epäiltiin noin 7600 eri henkilöä: osaa henkilöistä epäillään vuosittain useammista huumausainerikoksista. Epäillyistä suurin osa oli miehiä, kun taas naisia oli 14 prosenttia. 17 prosenttia epäillyistä oli alle 21-vuotiaita. 10 prosentissa tapauksista epäiltynä oli ulkomaalainen. Viime vuosina myös kannabiksen kotikasvattaminen ja sen myötä takavarikot ovat lisääntyneet. Huumausainerikollisuuden arvioidaan muuttuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana aiempaa organisoidummaksi, ja huumeiden maahantuonti on usein kytköksissä kansainväliseen rikollisuuteen."

 

Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeinotilastot tammi-kesäkuu 2018

"Rattijuopumuksia tuli vuoden 2018 tammi-kesäkuun aikana tietoon kaikkiaan 9 200, mikä on 9,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 vastaavana aikana. Tietoon tulleista rattijuopumuksista noin 38 prosenttia oli törkeitä rattijuopumuksia. Törkeitä rattijuopumuksia tuli tietoon 3 500, mikä on 3,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 tammi-kesäkuussa. Perusmuotoiset rattijuopumukset lisääntyivät 13,8 prosenttia. Perusmuotoisista rattijuopumuksista noin 60 prosenttia johtui huumaavan aineen käytöstä. Vielä vuonna 2013 törkeitä rattijuopumuksia oli yli puolet kaikista rattijuopumuksista.

Huumausainerikoksia kirjattiin 14 300, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna tammi-kesäkuussa. Törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 5,4 prosenttia. Niitä tuli ilmi 600. Vajaat kaksi kolmesta huumausainerikoksesta on käyttörikoksia. Niitä tuli ilmi 9 300, mikä on 16,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 tammi-kesäkuussa."

 

Oulun Yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Alkoholistin ja hänen läheisensä samanaikainen toipuminen vapauttavana oppimisprosessina Minnesotahoidossa

Heikki Oinas-Kukkonen (2013)

"Tähän asti julkisin varoin toteutetut päihdehuollon menetelmät eivät näytä johtavan kovinkaan rohkaiseviin hoitotuloksiin. Niin kauan kuin hoitotoimenpiteet keskitetään vain päihdeongelmien aiheuttamien komplikaatioiden hoitoon ja itse alkoholismia ei hyväksytä sairaudeksi kaikilla tasoilla, ei muutosta nykytilanteeseen ole odotettavissa. Ainoaksi todelliseksi päihdehuollon tulokseksi tulee hyväksyä täysraittius."

Turun Yliopisto, sosiologian laitos

Kiskot vievät: Arviointitutkimus yhteisöhoidosta huumeklinikalla

Katja Heikkilä (2004) Tilaa kirjana

"Asiakkaiden elämäkertahaastatteluissa oli nähtävissä ns. "kovuuden eetos". Kiskon asiakkaat kertoivat aiemmin pyrkineensä koviin toveripiireihin. He kertoivat "dokanneensa", tehneensä rikoksia ja "narkanneensa" ollakseen kovia. Päihteidenkäytöllä tuntui olevan omanarvontuntoa kohottava vaikutus. Kovuuden eetos näkyi toisinaan myös tapana tuottaa elämäkerta, jolloin syntyi eräänlainen sankaritarina, jossa rankat kokemukset värittivät kerrontaa. Tällainen eetos heijastelee kovuuden ihannointia. Asiakashaastattelut paljastavat niin ikään, että huumekentällä hoitoon lähtijöitä halveksitaan. Kiskolla sen sijaan tuntuu olevan toisenlainen status. Kiskoon tultaessa klinikasta tiedettiin lähinnä kauhutarinoita, ja sen katsottiin olevan ainoa paikka, josta voi olla apua oman rankan päihdehistorian jälkeen. Asiakkaat uskoivat, että Kiskossa pärjäävät rankan taustan omaavan lujatahtoiset narkomaanit.  "

 

Tampereen Yliopisto, Pro gradu - tutkielma

"Mulla on päätös ja valinta tehdä muutoksia sen suhteen mimmosen elämän mä haluun" Huumeita käyttäneiden henkilöiden kuntoutumisen tarkastelua voimaantumisteorian valossa

Kati Eerola (2008)

"Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella huumeita käyttäneiden henkilöiden kerrontaa omasta kuntoutumisestaan. Erityistä on, että mukana on myös ajallinen aspekti: Haastattelin kolmea huumeita käyttänyttä henkilöä kaksi kertaa siten, että haastatteluiden välillä oli kulunut kaksi vuotta. Menetelmäni on narratiivinen. Haluan nostaa esille yksittäisten ihmisten tarinoita, ja saada lisätietoa siitä, miten huumekuntoutuminen yksilötasolla koetaan."

 

Opinnäytetyöt

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, sosionomi

"KRIS ON NÄYTTÄNY MULLE TIEN" - KRIS-järjestön toimintaan osallistuvien kokemuksia päihteettömyyden tuesta

Järvinen Minna (2018)

"Tutkimustulosten mukaan päihteettömyyttä tukevat KRIS-järjestö, vertaistuki, sosiaalitoimen palvelut, lääkkeetön kuntoutus, oma halu, päihteetön ympäristö ja läheiset. Tärkeimpänä tekijänä voidaan pitää vuorovaikutusta ihmisten välillä. Kehittämiskohteina nähtiin pidempien kuntoutusjaksojen, päihdehoidon paikkojen sekä lääkkeettömän kuntoutuksen lisääminen, korvaushoidon muokkaaminen, oikea-aikaisuus palveluohjauksessa, harraste- ja vapaa-ajantoiminnan lisääminen sekä päihde-ongelmatietouden lisääminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että KRIS-toiminta edistää merkittävästi osallistuvien hyvinvointia. Toiminta ennaltaehkäisee rikoksia ja retkahduksia sekä tukee osallistujia päihteettömässä ja rikoksettomassa elämäntavassa."

Tampereen ammattikorkeakoulu, sairaanhoitajakoulutus

Päihdekuntoutujien näkemyksiä läheisten osallistumisesta kuntoutusprosessiin

Honkanen, Annu; Huttunen, Satu; Karoskoski, Ilona (2018)

"Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousi tarve ilmiön jatkotutkimukselle läheisten näkökulmasta. Tarvetta voisi olla myös esimerkiksi toiminnalliselle opinnäytetyölle, jossa kehitettäisiin tietolehtinen päihderiippuvuudesta ja päihdekuntoutuksen sisällöstä."

 

Potilaiden tyytyväisyys hoitoon Tampereen Avominnessä

Emilia Mavrodiev ja Tiia Purujoki (2017)

"Tampereen Avominnen hoito pohjaa 12 askeleen ammatilliseen ohjaukseen ja ryhmäterapiaan. Avominnessä hoidon tavoitteena on täysraittius ja sitoutuminen päihteettömään elämään. Tämä on suuri määrä ajatellen, että osa potilaista oli aloittanut hoidon jo yli 8- vuotta sitten. Suurin potilasjoukko oli ollut raittiina 1–3 vuotta hoidon aloittamisen jälkeen. Vastauksia tuli melko tasaisesti kaikilta vuosiväleiltä 1–12 vuoden ajalta."

 

Laurea Ammattikorkeakoulu, Sosionomi

Yhteisöhoito menetelmänä Vantaan päihdevieroitusyksikössä

Tammenkoski Kari (2016)

"Opinnäytetyön tulosten mukaan yhteisöhoidosta on paljon hyötyä asiakkaille. Sosiaalisten – ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä pidettiin tärkeinä. Merkittävää yhteisöhoidon toteuttamisen onnistumisessa on työntekijöiden ammatillisuus. Työntekijän motivaatiolla ja aktiivisuudella on vaikutus asiakkaan hoitoon motivoitumiseen." 

 

Turun ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma

"Mulla olis huumeongelma, vaikka se olis laillistettu tai laitonta" : käyttäjien kokemuksia huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämisestä

Riikka Leino & Janne Salomaa (2015)

"Tutkimuksen perustella näyttää siltä, että huumepoliittinen asennoituminen on sidoksissa käyttöhistoriaan: aktiivikäyttäjät kannattivat liberaalia, dekriminalisointiin perustuvaa huumepolitiikkaa, mutta toipuneet käyttäjät näkivät myös nykyisen kokonaiskieltopolitiikan hyödyt."

 

Laurea ylempi ammattikorkeakoulu

Elää vai kuolla ? Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Sanni Joutsenlahti (2013)

"Ulkoisista tekijöistä huumeiden käytön lopettamiseen oli vaikuttanut voimakkaammin kykenemättömyys asioiden hoitoon, ongelmat ystäväpiirissä, rahattomuus, väkivalta/ tai sen uhka ja sairaus-/fyysinen ongelma. NA:lla ja sen tuomalla sosiaalisella verkostolla oli merkitystä huumeiden käytön lopettamiseen 60%:lla vastaajista. Vastaajien huoltajilla ei ollut suoraa merkitystä lopettamispäätöksen syntymisessä. Vastaajista 82% oli kokenut jonkinlaisen pohjakokemuksen ennen huumeiden käytön lopettamista. Pohjakokemus on jonkin kriisin aiheuttama. Pohjakokemuksessa esiin nousivat muun muassa psykoosit sekä itsemurha yritykset/ajatukset. Pohjakokemus voi olla myös eräänlainen oivallus, joka on muuttanut vastaajan käsitystä huumeista tai siihen liittyvästä elämästä."

 

Tampereen ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma

"Mereltä voimaa" - Yhteisöllinen purjehdus osana päihdekuntoutusta

Salla Juntunen (2010)

"Opinnäytetyön tuloksina selvisi, että yhteisöllinen purjehdus mahdollisti yhteisen tekemisen ja kokemuksellisuuden kautta voimaantumisen kokemuksia kuntoutumisen edistämiseksi. Tiivis yhteisö ja osallistava ympäristö loi puitteet sosiaalisten taitojen sekä itsetuntemuksen ja -luottamuksen kehittymiselle. Purjehdus myös tuki päihteettömyyteen sitoutumista antaen kuntoutujille ainutkertaisen päihteettömän elämyksen." 

 

 

Lapin AMK, sosionomi

Vertaistuen merkitys Avominnen Minnosota-mallisessa hoidossa

Lillstrang Tiia ja Mäkelä Katja (2018)

" Vertaisuuden merkitys varsinkin hoidon alussa oli merkittävä. Se muotoutui keskiöön hoidon edetessä, ja sen merkitys syveni hoidon aikana ja samalla se lisäsi asiakkaan omaa vastuuta omasta elämästä." 

 

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosionomi

Lääkkeetön yhteisöhoito sekä korvaushoito asiakkaan kokemana

Seppälä, Janne (2016)

"Tutkimuksen mukaan korvaushoito ei ole riittävä tuki kaikille huumeongelmaisille elämänmuutoksen aikaansaamiseksi. Mahdollisimman lääkkeettömästä, yhteisöhoidon malliin perustuvasta kuntoutuksesta, saatiin vahvempaa tukea ja apua päihteistä ja päihteisiin liittyvästä alakulttuurista irrottautumiseen. Tutkimuksen mukaan yhteisöhoidosta saatiin myös tukea muuhunkin elämänhallintaan, kuin ainoastaan päihteettömyyteen. "

 

Karelia ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma

PÄIHTEIDEN SEKAKÄYTTÖ JA RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN

Järvenpää, Panu (2016)

"Tuloksista selviää, että toipuminen on elinikäinen muutosprosessi, jossa ihmisenä
kasvaminen tapahtuu erilaisten kriisien myötä. Toipumisessa tärkeitä asioita ovat halu
lopettaa, ammatillinen tuki, toiminnan suuntaus, kriisien läpikäyminen, tunteiden
läpikäyminen, osallisuus, hengellisyys, periaatteet sekä ajattelun ja identiteetin rakentuminen."

 

Diakonia ammattikorkeakoulu, sosionomi

PERHEIDEN PÄIHDEKUNTOUTUS LAPSIPERHEKUNTOUTUKSESSA : Vanhempien ajatuksia Lapsiperhekuntoutuksen tuesta vanhemmuuteen

Saukkonen, Heidi; Maasio, Tuomas (2016)

"Tutkimus tuotti selkeän tuloksen ja tutkimuskysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Tärkeimmäksi tutkimustulokseksi nousi se, että Lapsiperhekuntoutuksella oli ollut vaikutusta asiakkaiden vanhemmuuden kehittymiselle. Haastattelut toivat esille sen, että kuntoutujien ymmärrys vanhemmuuden merkityksestä oli muuttunut merkittävästi verrattuna kuntoutusta edeltävään aikaan."

 

Huumeriippuvuudesta toipumisen kokemuksia Nimettömissä narkomaaneissa

Nevalainen, Veera (2016)

"Tulosten perusteella haastateltavat pitivät NA:ta ja sen tarjoamaa elämäntapaa merkityksellisenä huumeriippuvuudesta toipumisessa. Tulosten mukaan aktiivinen ja säännöllinen itsensä hoitaminen sekä NA:n toipumisohjelmaan osallistuminen kokonaisvaltaisesti olivat ensisijaisia edellytyksiä haastateltavien toipumisen etenemiselle sekä mielekkäälle elämälle."

 

”Nyt se elämä vasta alkaa” : päihderiippuvaisten toipumiskokemuksia terapeuttisessa yhteisöhoidossa

Tuomanen, Toni; Hänninen, Riikka (2015)

"Tulosten perusteella päihteettömyyteen tähtäävä terapeuttinen yhteisöhoito vaikuttaa olevan säilyttämisen arvoinen hoitomuoto päihderiippuvuuden hoidossa. Päihderiippuvaisten toipuminen yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi on kannattavaa sekä taloudelliselta että inhimilliseltä kannalta."

 

Laurea ammattikorkeakoulu, Sosionomi

”Kyl se vähän pelottaa ku joutuu opetella mitä ihmiset tekee selvinpäin” : Kuntoutujien kokemuksia miesten yhteisö-pilottihankkeen toiminnasta ja yhteisöstä

Hiltunen, Kirsi (2016)

"Tuloksissa korostui kuntoutujien toimijuus omassa kuntoutuksessa. Jokainen kuntoutuja pyrki tulevaisuudessa päihteettömään elämään. Vertaistuki ja yhteisö nähtiin merkittävimmiksi asioiksi kuntoutuksessa."

 

Savonia ammattikorkeakoulu

Huumeiden käytön vaikutuksia arkeen ja ihmissuhteisiin : Kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä huumeriippuvuudesta

Korajoki, Tia; Kumakari, Tiina (2018)

"Tutkimustuloksista selvisi, että huumeiden käytöllä oli vaikutuksia hyvinvointiin ja sosiaaliseen pääomaan. Arkea ohjasi vahvasti huumeriippuvuus ja addiktiivinen käyttäytyminen. Yhteiskunnallinen asema oli heikentynyt huumeiden aktiivisen käytön aikana, mutta huumeriippuvuudesta toipumisen jälkeen voimaantuminen erityisesti kokemusasiantuntijatoiminnassa kuvasi nykyistä hyvinvointia."

 

Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosionomi

Kuntoutuksen arviointia päihderiippuvaisten avohoitolaitos Ankkurissa

Paajoki, Tanja (2010)

"Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin asiakkaiden osalta ryhmien eriarvoisuus. Asiakkaat olivat sitä mieltä, että psyykkiset hoitoryhmät ovat tärkeimpiä ja fyysiset hoitoryhmät vähiten tärkeitä. Myös hengelliset ryhmät nostettiin parhaimpien hoitoryhmien joukkoon. Työntekijöiden näkemysten mukaan kaikki hoitoryhmät ovat yhtä tärkeitä."

 

Helsingin Psykoterapiainstituutti, psykoterapian valmiudet lopputyö

Ratkaisuna raittius

Kristiina Ruotsalainen (2011)

"Hoitomme yksi tavoite on, että raitistuttuaan ihminen saa oman kallisarvoisen elämänsä takaisin. Raitistumisen jälkeen ihminen voi toipumisohjelman kuudennen ja seitsemännen askeleen avulla poistaa toimimattomia ajattelumalleja ja tuoda elämäänsä joustavuutta sekä luovia ratkaisumalleja. Ratkaisuna raittius antaa vapauden tehdä toimivia ratkaisuja elämässä."

 

Huumeriippuvuudesta toipuminen Nimettömien Narkomaanien toveriseurassa

Elina Kotovirta (2009)

"Tutkimus vahvistaa näkemystä sekä vertaistuen merkityksestä että siitä, että vertaistukitoiminnan rinnalle tarvitaan myös virallista hoitojärjestelmää. NA ei voi kokonaan ikinä korvata ammatillista tukea eikä yksin sille saa jättää vastuuta toipuvista. "

 

Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos

"Rupesin työstään NA-ohjelmaa ja ymmärtämään et tää on sairaus" : Toipuvien huumeidenkäyttäjien identiteetin tarinallinen rakentuminen Nimettömät Narkomaanit -vertaistukiyhteisössä

Jääskeläinen, Marke (2007)

"Haastatellut pyrkivät integroitumaan niin sanottuun normaaliin yhteiskuntaan arvojen ja materiaalisen elämän osalta. Sen sijaan identiteetin ja identifioitumisen kohteiden tasolla valtaväestöstä halutaan useimmiten erottautua ja säilyttää NA:lainen toipuvan addiktin tai addiktin identiteetti."